Merlion


VIRALLINEN NIMI:Merlion, Leo

©Hemsbury Stables/J.
                               
ROTU:
Ardenninhevonen
SUKUPUOLI, SÄKÄ:Ori, 162cm
SYNTYMÄAIKA, IKÄ;:6v., 10.06.2011
KASVATTAJA: Héloise,Ranska (evm)
OMISTAJA:Janne (VRL-1338)         

                                                                           

 Hyvä työhevonen on käytöksessään ennalta-arvattava ja tavoiltaan kohtelias, ja siinä tämän hevosen kanssa on onnistuttu. Isosta koostaan huolimatta Merlion on melko helppo käsitellä. Se pitää harjaamisesta ja pesemisestä, kulkee hyvin riimussa, ja kunnioittaa taluttajan omaa tilaa. Tarhan portilla tai ruoka-aikoina se saattaa rynniä, mutta pienellä kärsivällisyyskoulutuksella siitäkin kenkkuilusta varmasti päästään.
Merlion ei ole laumasielu, ei ainakaan siinä merkityksessä ettei sitä voisi tarhata tai ratsastaa yksin ilman eroahdistuksen puhkeamista. Jos sillä on heinää syötävänä ja työtä tehtävänä, se pärjää jonkin aikaa itsekseenkin. Se on lojaali ja luotettava laumansa jäsen, joka tulee hyvin toimeen ruunien kanssa ja kulkee maastossa hyvin niin vetohevosena kuin peränpitäjänäkin. Se kuitenkin tunnistaa ison kokonsa, eikä arastele pistää uhittelijoita ruotuun. Leon tarhausta itseriittoisten poniorien kanssa kannattaa ehkä välttää.
©Hemsbury Stables/J.
Ratsuna ori on melko kankea, tahmea, ja raskas istua, mutta samaa voi sanoa työhevosista yleensä. Sen isot askeleet ovat onneksi melko pehmeät ja matalat, joten vaikka ratsastaja saa vatsalihastreeniä, selässä pysyy hyvin mukana. Merlion ei juuri kuumu käytössä, ja se kuuntelee kyllä herkästi ohjeita, jos apuja tehostaa äänellä. Ajohevosena Merlion jaksaa kantaa itsensä tarvittaessa hieman paremmin kuin satula ja ratsastaja selässään. Se ymmärtää maiskutuksen ja hoijauksen kaasuna ja jarruna, ja osaa jopa oikean ja vasemman. Työajoon sen kylmähermoisuus sopii hyvin, ja se tuntuu nauttivan työnteosta.

SUKUSELVITYS


i. Micheyii. Montagueiii. Mortimer
iie. Millicente
ie. Laverniaiei. Mahieu
iee. Lorayne
e. Félicienneei. Juniouseii. Karcsi
eie. Harriëtta
ee. Francinaeei. Geoffroy
eee. Floretta

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pihavekotin ja pelokas puoliverinen

Olin tipahtaa hevosen selästä kun saavuin aamulenkiltä. Äitini oli raahannut pihaan jonkun puutarhakerhossa tehdyn taidonnäytteen. Hevonen allani vapisi hieman kun se katseli kierrätysmateriaaleista kasattua peikkoa tai siltä se ainakin näytti. Laskeuduin alas ja yritin saada Jokerin ohi tämän epäilyttävän esteen. Esteen ohitettuani huomasin äidin hehkuvan onnesta uudessa leningissään kun tämä esitteli muutamalle puutarhakerholaiselle uutta luomustaan. He tutkivat sitä ja saatoin jopa kuunnella ihastelevia huokauksia joka sai minut hieman naurahtamaan. Saavuin vajan kulmalle jossa isäni istui tupakka huulessa korjailemassa vanhaa ruohonleikkuria. Kuulin tämän mumisevan jotain siitä että äiti olisi menettänyt viimeiset järjen hivenensä ja kuulemma tämä aikoi ruveta rakentelemaan tälläisiä virityksiä lisää. Laskin Jokerin tarhaan ja kannoin juomakupit täyteen vettä.  Istahdin vajan kulmalle putsaamaan varusteita kun hevosauto ajoi pihaan. Jaahas nytkö se Gitan ystävän hevonen sitte...
Lue lisää

Maastoilua ja naishaaveita

Oli taas se aika vuodesta kun hevoset olivat kuorrutettu mudalla joka oli kuivunut yhtä rapeaksi kuin KFC kanansiivet. Harjasin jo toista kierrosta paskaa pois Merlionin kyljistä. Viereisessä karsinassa 15-vuotias Verneri raappasi Jokerin kylkiä. Säälin tätä hieman sillä olihan rakas puoliveriseni osittain valkea. Olin hakenut pojille liikuttajaa sillä töissä on ollut paljon kiirettä joten tallilla käyminen on jäänyt viikolla vähäiseksi. Merlion kävi maastoilemassa ja tunneilla kokeneilla ratsastajilla 2-4 kertaa viikossa. Kuulin ähkimistä Jokerin karsinasta. Uteliaisuudesta menin kurkkaan vastapäiseen karsinaan. Jokerin takaa ilmestyi rapanaamainen Verneri joka valitti hiekan jyvistä hampaittensa välissä. Hetken kuluttua seisoimme pihalla täysissä varustuksissa valmiina uhmaamaan sadetta ja tuulta. Tarkoituksemme oli kiertää hieman pitempi maastolenkki vaikka sää ei ollut parhain mahdollinen. Jokeri alkoi steppailemaan  paikoillaan joten oli aika lähteä matkaan. Pidin tällä kert...
Lue lisää

Muutoksen tuulia ja uusia tuttavuuksia

Olimme muuttamassa Kätkiäiseen Mäntäsälän kuppeeseen. Olihan tämä tullut vähän yllätyksenä mutta halusin vaihtaa maisemia. Olise kyllä yksi perkele ajattelin kun yritin saada oi niin ihanaa Jokeria traileriin. Lopulta ori antoi periksi ja tuli sisään. Palkitsin tämän muutamalla leipä palalla ja menin sulkemaan peräluukun. Toivottavasti pojat tulisivat toimeen. Sillä olin taivoittanut yhdestä facebookin ryhmästä naisen jolla oli ardenniori myynnissä ja hetken juttelun jälkeen olin päättänyt mennä hakemaan sen mukaani. Varmistin että kaikki olisivat matkassa ja lähdin kohti Mäntsälää. Onneksi sinne nyt ei ollut kovin pitkä matka mutta silti. Pysähdyimme matkan varrella hakemaan uuden ystävämme kyytiin. Jokeri on ollut yleensä aika suvaitsevaa tyyppiä joten ehkä se sitten tämäkin kanssa sujuisi vai sujuisiko? Juttelimme hetken omistajan kanssa pihalla ja allekirjoitimme paperit. Ilmeisesti Jokerikin oli tajunnut että jotain on meneillään sillä trailerissa alkoi käydä hirmuinen tohi...
Lue lisää