Miesflunssa ja tuuraaja
Kun kerran Janne ilmoitti että kärsii siitä kuuluisasta miesflunssasta oli minun vuoroni astua esille. Ja siis ne jotka eivät ole vielä päässeet todistamaan miesflunssaa se todennäköisesti on jossain vaiheessa edessänne. Mutta siis asiaan.. Saan vallata hetkeksi koko blogin itselleni ja jos viihdyn tämän kimpussa saattaa minusta kuulua enemmänkin kuin Jannen sairaslomilla.
Meni hetki että sain koottua itseni koska olin kuolla nauruun nähtyäni blogin nimen "Jannen äijjäluola" ehkä naurettava mutta ihan osuva nimi blogille eikö? No niin siis tarkoitukseni oli ilmeisesti kirjoittaa jonkinlaisia kertomuksia siitä mitä olen touhunut Jokerin ja Merlionin kanssa joten tässä tulee.
Tänään alkoi syysloma ja ensimmäiset lumihiutaleetkin tippuivat taivaalta. Mikäs sen parempaa kun tuleva talvi ja viikon loma? No ei mikään tosin hevosten liikutus pakkasessa ei houkuttanut minua juuri ollenkaan onneksi oli maneesi. Siis tallille päästyäni jouduin ensimmäisenä selviytymään pikkuhoitajien laumasta joka oli kiistelemässä siitä kenen ratsu olisi parhain ja söpöin. Pyöritin vain päätäni olin itsekkin joskus kuulunut tuohon joukkoon. Hetken kuluttua seisoin tarhan portilla ja Jokerilla ei ollut aikomustakaan lähteä mukaani. Lähdin maanittelemana oria mukaani ja olin saada sen juuri kiinni kun liukastuin kuraiseen maahan. Mutaa oli joka paikassa ja aidan lähistöltä kuului kikatusta. Osa pikkuisista olivat palaamassa poneja hakemasta ja olivat ilmeisesti jääneet katsomaan operaatiotani.
Nousin ylös mutaa sylkien ja katsoin oriin joka hengaili portin luona. Astelin tämän luo ja ori katsoi minua niin kuin kysyäkseen missä oikein viivyin. Napsautin lukon kiinni riimun alle ja talutin orin talliin. Pikaisen harjaus tuokion jälkeen olin täysin varma siitä että Jokeri aikoi tehdä elämästäni hyvin vaikeaa. Hetkeksi poistuttuani oli koko harjapakin sisältö kaadettu pitkin karsinaa ja hanskani roikkui herran suupielestä. Lopulta pääsin nousemaan sen selkään. Menin kohti kenttää sillä pienten tunti oli listan mukaan maneesissa.
Aloin pikku hiljaa kokoamaan oria ja yllätykseni tämä ei pistänyt ollenkaan vastaan. Tein pohkeen väistöjä molempiin suuntiin käynnissä ja ravissa. Ehkä ori yritti pyytää anteeksi aiempaa käytöstään. Ajattelin kokeilla onnistuisiko vaihdot laukassa sillä ori hyvin yhteistyöhaluinen tai siis niin ainakin luulin... Nostettuani laukan sain vastaan sarjan pukkeja. Se niistä vaihdoista. Ori ei tahtonut millään kuunnella apuja vaan hössötti menemään pää kohti taivasta. Loppuen lopuksi sain sen rauhoittumaan ja tottelemaan. Loppu ajan pyörittelin sen pehmeäksi ravissa.
Ei kai siinä sen enempää sitten. Toivottavasti piditte mun juoruilusta. Ja jos jäi vaivaamaan miksi en liikuttanut Merlionia niin se osallistui maastoretkellä Jannen kaverin tyttöystävän kanssa.
-Verneri
Meni hetki että sain koottua itseni koska olin kuolla nauruun nähtyäni blogin nimen "Jannen äijjäluola" ehkä naurettava mutta ihan osuva nimi blogille eikö? No niin siis tarkoitukseni oli ilmeisesti kirjoittaa jonkinlaisia kertomuksia siitä mitä olen touhunut Jokerin ja Merlionin kanssa joten tässä tulee.
Tänään alkoi syysloma ja ensimmäiset lumihiutaleetkin tippuivat taivaalta. Mikäs sen parempaa kun tuleva talvi ja viikon loma? No ei mikään tosin hevosten liikutus pakkasessa ei houkuttanut minua juuri ollenkaan onneksi oli maneesi. Siis tallille päästyäni jouduin ensimmäisenä selviytymään pikkuhoitajien laumasta joka oli kiistelemässä siitä kenen ratsu olisi parhain ja söpöin. Pyöritin vain päätäni olin itsekkin joskus kuulunut tuohon joukkoon. Hetken kuluttua seisoin tarhan portilla ja Jokerilla ei ollut aikomustakaan lähteä mukaani. Lähdin maanittelemana oria mukaani ja olin saada sen juuri kiinni kun liukastuin kuraiseen maahan. Mutaa oli joka paikassa ja aidan lähistöltä kuului kikatusta. Osa pikkuisista olivat palaamassa poneja hakemasta ja olivat ilmeisesti jääneet katsomaan operaatiotani.
Nousin ylös mutaa sylkien ja katsoin oriin joka hengaili portin luona. Astelin tämän luo ja ori katsoi minua niin kuin kysyäkseen missä oikein viivyin. Napsautin lukon kiinni riimun alle ja talutin orin talliin. Pikaisen harjaus tuokion jälkeen olin täysin varma siitä että Jokeri aikoi tehdä elämästäni hyvin vaikeaa. Hetkeksi poistuttuani oli koko harjapakin sisältö kaadettu pitkin karsinaa ja hanskani roikkui herran suupielestä. Lopulta pääsin nousemaan sen selkään. Menin kohti kenttää sillä pienten tunti oli listan mukaan maneesissa.
Aloin pikku hiljaa kokoamaan oria ja yllätykseni tämä ei pistänyt ollenkaan vastaan. Tein pohkeen väistöjä molempiin suuntiin käynnissä ja ravissa. Ehkä ori yritti pyytää anteeksi aiempaa käytöstään. Ajattelin kokeilla onnistuisiko vaihdot laukassa sillä ori hyvin yhteistyöhaluinen tai siis niin ainakin luulin... Nostettuani laukan sain vastaan sarjan pukkeja. Se niistä vaihdoista. Ori ei tahtonut millään kuunnella apuja vaan hössötti menemään pää kohti taivasta. Loppuen lopuksi sain sen rauhoittumaan ja tottelemaan. Loppu ajan pyörittelin sen pehmeäksi ravissa.
Ei kai siinä sen enempää sitten. Toivottavasti piditte mun juoruilusta. Ja jos jäi vaivaamaan miksi en liikuttanut Merlionia niin se osallistui maastoretkellä Jannen kaverin tyttöystävän kanssa.
-Verneri
Kommentit
Lähetä kommentti