Jannen äijjäluola

Ajoin autolla kohti kotia. Venyttelin hieman olin jo 9 maissa lähtenyt hoitamaan papereita pankkiin, kelalle ja sinne sun tänne. Bassot jyskyttivät musiikin tahtiin ja naputin sormillani rattia. Olin luvannut hakea siskoni ja tämän ystävän koululta. Muutama hyvin tuttu auto oli tulla mutkasta kylkeen. Perkeleen amikset ajattelin ja naurahdin. Onneksi itselläni ei ollut aikomusta hajottaa autoani noissa hommissa vaikka kovin joskus kisoihin haastoivat. Siskoni seisoskeli laumansa kanssa tienreunassa ja vilkutti iloisesti kun näki minun kaartavan heidän viereensä. Se mikä kiinnitti huomioni oli se että siskoni käsipuolessa roikkui joku hyyppä. "Mahtuuko Kassukin"siskoni kysysi ja tapitti minua sinisillä silmillään. Nyökkäsin vain ja odottelin että kaikki tunkeutuivat autoon. Jatkoin matkaa kotia kohti. Etupenkille oli asettunut siskoni paras kaveri koska siskoni oli tunkeutunut taakse jätkänsä ja toisen jätkän kanssa. "Kai sä muistat et tänään on sit sun vuoro"san

"Perkeleen, Perkele" ärisin Jokerille joka mursi varmasti kaikki viisi varvastani hyppäämällä sivulle lumien tullessa alas kotitaloni katolta. Ori oli kiinni väliaikaisen pihaton seinässä, joka oli ehkä hieman hutera. Taputin oria kaulalle ja huokaisin. Saisimme tietää 15. saisimmeko tallipaikan Kittilästä. Jos ei niin sitten pitäisi taas miettiä ja ruveta etsimään ilmoituksia. Noh sen aikaa oli selvittävä läjällä loimia ja väliaikaismajoituksella. Edellinen tallipaikka oli mennyt alta kun tallipitäjän tyttärelle oli ostettu ikioma poni ja kuulemma se joka oli tullut viimeisenä sai lähteä eli minä ja Jokeri. Epäilen vain että Kaisa ei pitänyt minusta vaikka tietääkseni en ollut tehnyt mitään pahaa. Jokerin tönäisy repi minut takaisin maan pinnalle."joo,joo"mutisin ja nostin satulan penkin päältä orin selkään. Onneksi oli ollut kevät ja sain luvan naapurin isännältä pitää Jokeria tämän pellolta rajatulla kaistaleella. Mutta nyt olisi aika löytyy jokin paikka jonne p